Merja Kuusisto

Tuusulan Demarit ry:n 115-vuotisjuhlassa pitämäni juhlapuhe

13.04.2015 | Ajankohtaista, Eduskuntavaalit, Puheet

 

Hyvät ystävät, hyvät toverit

Tänään juhlimme yhdistyksemme Tuusulan Demarit ry:n 115-vuotissyntymäpäivää. Kun yhdistys perustettiin keväällä 1900 nimellä Tuusulan Työväenyhdistys, elettiin monella tavalla erilaisessa Suomessa. Suomi oli tuolloin  osa Venäjän keisarikuntaa, ja suuri osa ihmisistä sai elantonsa maataloudesta. Työväki oli siihen aikaan piikoja ja renkejä, tehtaiden työväkeä ja itsellisiä käsityöläisiä, jotka asemaltaan vastasivat nykyajan pienyrittäjiä. Työpäivät olivat pitkiä ja työoloissa oli paljon korjaamista.

Tuusulassakin viritettiin ajatusta Työmies-lehden kirjoituksen pohjalta. Lehdessä sanottiin: ”On turha odottaa siksi kunnes herrat meidän etumme valvovat” ja ”Ruvetkaa itse oikein joukolla asioitanne parantamaan”!

Tuusulan kirkonmäelle kirvesmies Malleniuksen mökin pihalle kokoontui noin 150 asiasta kiinnostunutta ja Tuusulan Työväenyhdistys perustettiin. Yhdistystoiminnan liikkeellelähtöä kuvataan hitaaksi, mutta niinpä vaan jo tammikuussa 1903 päätettiin ostaa oma toimitila, kirvesmies Liljan pieni torppa, ja jo samana kesänä  rakennettiin rakennuksen kylkeen tanssilava huveja – ja siis myös varainkeruuta – varten.

Tällä samalla paikalla  toimimme edelleen ja olemme kiitollisia edellisille sukupolville, jotka ovat antaneet työtään ja aikaansa yhteiselle aatteelle.

Yhdistyksemme ja sosialidemokraattisen liikkeen historia kertoo monista merkittävistä edistysaskelista, joiden avulla ihmisen hyvinvointia on parannettu. Työväenliikkeessä on aina ollut vahvana ajatus siitä, että sivistys ja kulttuuri kuuluvat kaikille. Niiden avulla lisätään niin yksilöiden kuin kokonaisen kansan hyvinvointia. Olemme voineet olla ylpeitä suomalaisesta koulujärjestelmästä ja meidän on pidettävä huolta siitä, että myös tulevaisuudessa koulutuksemme on hyvää ja tasa-arvoista. Suomen kaltainen pieni maa voi kilpailla vain osaamisella.

Työväenliikkeen keskeisiin tehtäviin on kuulunut työolojen parantaminen. Mielestämme jokaisen työ on niin arvokasta, että sen palkalla pitää tulla toimeen myös täällä Uudellamaalla, missä asuminen ja muut elinkustannukset ovat korkeat.  Emme voi hyväksy sitä, että palkkoja ja työoloja poljettaisiin muka kilpailukyvyn nimissä. Aina löytyy maita, joissa työvoimaa saa halvemmalla – siihen kilpailuun me emme voi lähteä. Meidän vastauksemme pitää löytyä laadusta, tuotekehittelystä ja korkeasta teknologiassa.  Tämäkin asettaa koulutukselle uusia haasteita: tiedon  ja taidon lisäksi tarvitaan myös luovuutta ja rohkeutta.

Tasa-arvo myös terveydessä on ollut yksi sosialidemokraattien tavoitteista. Neuvolajärjestelmä on yksi merkittävimmistä suomalaisista  innovaatioista.  Kunnat velvoitettiin palkkaamaan kätilöitä ja terveystaloja rakennettiin jopa talkoilla jo ennen sotia. Laki kunnallisesta äitiys- ja lastenneuvolatoiminnasta annettiin vuonna 1944. Raskaan sota-ajan kokenut Suomi oli tuolloin köyhä maa, mutta tahto turvata lasten ja äitien terveys oli suuri. Neuvolajärjestelmä on hieno asia, jota pitää edelleen kehittää.

Myös vuoden 1972 kansanterveyslaki oli suuri edistysaskel, joka toi jokaiseen kuntaan terveyskeskukset. Järjestelmä toimi pitkään hyvin ja lisäsi kansanterveyttä, mutta parin viimeisen vuosikymmenen aikana terveyskeskusten kyky vastata asiakkaiden tarpeisiin on heikentynyt ja terveyserot Suomessa ovat lähteneet kasvuun.

Sosiaaliryhmien väliset erot elinajanodotteessa ovat kasvaneet. Vuonna 1984 toimihenkilöiden ja työntekijäammateissa toimivien miesten välillä ero 35-vuotiaan elinajanodotteessa oli  4,7 vuotta.  20 vuotta myöhemmin ero on kasvanut miehillä 6,1 vuoteen.

Nyt tavoitteena on tehdä iso sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus – Sote-uudistus. Se on tehtävä nopeasti , että saamme paremmin toimivan, asiakaslähtöisen ja kustannustehokkaan järjestelmän, joka lisää ihmisten tasa-arvoa terveydessä.

Suomalaiset arvostavat laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita ja sen henkilökuntaa.

Tältä pohjalta tuntuu käsittämättömältä, että joidenkin päättäjien suusta on viime vuosina kuultu puheenvuoroja, joiden mukaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten koulutustasoa – ja ilmeisesti palkkatasoa – voitaisiin laskea.

Hyvin koulutettu henkilökunta, jolla on käytössään riittävät resurssit, pystyy toteuttamaan oikean hoidon oikeassa vaiheessa. Inhimilliseltä kannalta se on ensiarvoisen tärkeää. Talouden kannalta se tarkoittaa sitä, että kuluja säästyy erityisesti erikoissairaanhoidossa.

Palveluiden ja rakenteiden on uudistuttava, koska ajat ja ihmisten tarpeet muuttuvat. Suurin osa suomalaisista luottaa julkisesti tuotettuihin palveluihin.

Tarvitsemme laadukkaat, tasa-arvoiset sosiaali- ja terveyspalvelut, joissa hoidon laatu ja saatavuus eivät ole asiakkaan asuinpaikasta tai varallisuudesta riippuvainen. Tarvitsemme päättäjiä, joilla on rohkeutta ja ymmärrystä kehittää alan lainsäädäntöä ja resursseja.

Hyvät kuulijat,

2000-luvun Suomessa meillä on edessämme monia haasteita. Tiukka taloudellinen tilanne antaa vain vähän liikkumavaraa. Jotta voimme turvata ja kehittää hyvinvointipalveluja, meidän tulee saada työllisyys ja talous kasvuun.

Meidän pitää tukea investointeja ja korkean teknologian vientiyrityksiä, mutta myös pienyrityksiä, jotka tuottavat palveluita lähinnä kotimarkkinoille. Kotimaisen kysynnän turvaamiseksi on kevennettävä pieni- ja keskituloisten verotusta ja turvattava myös eläkeläisten ostovoima.

Julkiset investoinnit on suunnattava niin, että ne parantavat yritystoiminnan edellytyksiä ja kilpailukykyä. Esimerkiksi liikenneväylien parantaminen on kilpailukykyä lisäävää toimintaa.

Tulevalla hallituskaudella on sopeutettava valtion taloutta, jotta velkataakkamme ei kasva liian suureksi. Sopeuttaminen on kuitenkin tehtävä asteittain ja niin, että emme jarruta talouskasvua ja työllisyyttä.

Työllisyyden ja kilpailukyvyn parantaminen ei saa tapahtua ihmisten työoloja ja palkkausta heikentämällä. Haluamme saada nollasopimukset historiaan ja parantaa vuokratyöntekijöiden asemaa. Työurien pidentäminen on tapahduttava kehittämällä työoloja ja työssä viihtymistä.

Ennen kaikkea meidän on pidettävä huolta heikommista: lapsista ja lapsiperheistä, vammaisista ja osatyökykyisistä. Ikäihmisille on annettava se arvo joka heille kuuluu. On tuettava ihmisten mahdollisuutta asua kotonaan niin pitkään kuin se on mahdollista ja ihmisen oma tahto. Tarvitaan kuitenkin myös palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa tarjoavia asumismuotoja, joissa saa hyvää ja ihmisläheistä hoitoa kohtuulliseen hintaan. Myös omaishoitajien tukemiseen ja arjen helpottamiseen pitää löytyä keinoja.

Hyvät kuulijat,

1900-luvun alussa työväki lähti yhdessä joukolla parantamaan omaa asemaansa. Sama yhdessä tekemisen meininki on tärkeä myös tässä ajassa. Meidän pitää arvostaa ja kuunnella toisiamme, asettaa yhdessä tavoitteet ja toimia yhteisen päämäärän hyväksi. Olen sitä mieltä, että suomalaisessa puoluejärjestelmässä juuri sosialidemokraateilla tämä yhdessä tekemisen ja päättämisen malli on aina osattu parhaiten ja juuri sen avulla on pystytty saavuttamaan monia isoja ja pienempiä  yhteiskunnallisia  uudistuksia.

Tämän päivän ongelmia ei voi ratkaista eilisen lääkkeillä, mutta yhdessä löydämme uudet toimintatavat ja ratkaisut. Yhteistyössä saamme myös ihmisiä heräteltyä vaaliuurnille, sillä sosialidemokraattien vaalimenestys on yleensä sitä parempi, mitä suurempi on äänestysaktiivisuus.

Hyvät toverit, kehotetaan ihmisiä arvostamaan kansanvaltaa ja äänioikeuttaan! Se ei ole aina ollut itsestäänselvyys vaan etuoikeus, jonka eteen on tehty työtä.

Hyvät kuulijat,

Vuosien varrella on saatu paljon aikaiseksi, mutta paljon on vielä tekemättä. Yhteistyössä on meidän  voimamme!

Tervetuloa yhdistyksemme 115-vuotisjuhlaan!

 

LÄHTEET:

https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/kuolleisuus