Merja Kuusisto

Vuoden 2011 budjetin palautekeskustelu

17.12.2010 | Eduskunta

Eduskunta päätti vuoden 2011 budjetista 17.12.2010. Budjettia käsiteltiin viikon ajan. Merja käytti budjettikeskustelussa kaikkiaan 11 puheenvuoroa.  Puheenvuorot löytyvät kokonaisuudessaan eduskunnan sivuilta.

Z-junat

Hallitus esitti 1,5 miljoonan euron leikkausta joukkoliikenteen palveluiden oston ja kehittämisen määrärahaan. Tämä olisi merkinnyt lähijunaliikenteen supistamista etenkin Helsingin ja Lahden välillä. Toimiva ja asiakkaita palveleva joukkoliikenne vaatii riittävän tiheää vuoroväliä. Vuorojen harvennus olisi merkinnyt sitä, että moni Z-junan käyttäjä olisi siirtynyt henkilöautollaan Lahden tien ruuhkaan. Alueen kunnat, asukkaat ja päättäjät, myös Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta, ryhtyivät yhteistoimintaan, ja tälle momentille palautettiin valtiovarainvaliokunnassa 800 000 euroa, Näin junaliikenne pystytään turvaamaan Lahden oikoradalla. Käyttäjien määrä on kasvussa, ja sen myötä myös liikenteen kannattavuus paranee. Tämä on hyvä asia.

Köyhyys

Suomalainen köyhyys ei katso ikää. Pitkäaikaistyöttömät, yksinhuoltajaperheet, opiskelijat, eläkeläiset ovat kaikki suuria pienituloisten ryhmiä. Väestöryhmien väliset sosioekonomiset ja terveyserot ovat kasvaneet. Sosiaali- ja terveyspalveluiden saannissa eri alueilla on suuret erot, ja tämä vaikuttaa ennen kaikkea pienituloisten ihmisten arjen turvallisuuteen.

Terveydenhuollon asiakasmaksut ovat kansainvälisesti vertaillen suuret, eikä korottamisen yhteydessä luvattu maksukattojen yhdistäminen ja alentaminen ole vieläkään toteutunut. Tarvitsemme näiden ihmisten auttamiseksi perusturvan tason nostamista…

… Vielä tärkeämpää on kuitenkin panostaa siihen, että palvelujärjestelmä toimii, sillä toimivat julkiset palvelut ovat ihmisten turva. Kun ihmiset voivat luottaa saavansa tarvitsemansa avun ja palvelut, he uskaltavat myös itse kohentaa omaa asemaansa, vaikka se merkitsisi jopa jonkinlaisia riskejä. Esimerkiksi he uskaltavat muuttaa seuduille, joissa on paremmin työtä tarjolla, tai opiskella ja ottaa opintolainaa ja siten kohentaa omaa työmarkkina-asemaansa.

Valitettavasti nyt alkaa olla viitteitä myös siitä, että huono-osaisuus periytyy. Sille kehitykselle pitää saada stoppi, ja tasa-arvoisesta koulutusjärjestelmästä huolehtiminen on siinä yksi perustavaa laatua oleva toimi. Tässä asiassa hallituksen esitykset ovat pyrkineet pikemminkin lisäämään eriarvoisuutta.

Työttömyys

Nyt näyttää siltä, että hallitukselta puuttuvat lääkkeet nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanteen korjaamiseksi. Viime viikolla nuoret saivat hallitukselta joululahjaksi risuja. Nuorten alle 25-vuotiaiden perusturvaa on mahdollisuus laskea peräti 20-40 prosenttia. Tämä on monelle nuorelle iso asia ja lisää syrjäytymisriskiä. Hallituksen edustajien on vaikea kuvitella sitä tilannetta, että moni nuori kitkuttaa jo nyt vähillä rahoillaan päivästä toiseen ja ilman omaa syytä.

On ollut ikävä todeta, että nuorten työttömyyttä ei ole hallituksessa huomioitu riittävästi. Työvoimapolitiikka on ollut poukkoilevaa, ja usein hallitus on liian myöhään havainnut sen, että työttömyyden hoitoon ei ollut riittävästi määrärahoja.

Moni nuori on jäänyt ilman työvoimapoliittisia toimenpiteitä ja työttömyys on pitkittynyt. Tiedämme kaikki, että nuorten työllistymistä parantaa se, että työttömyyteen puututaan heti. Se on myös lyhyellä ja pitkällä aikajaksolla niin nuorten kuin koko yhteiskunnan etu. Hallituksen on tehtävä kaikkensa, jotta nuoret eivät jää ilman opiskelu- tai työpaikkaa tai työvoimapoliittisia aktivointitoimenpiteitä.

Me sosialidemokraatit olemme sitä mieltä, että työllisyysmäärärahojen tasoa on korotettava. Työttömille nuorille tulee taata heille kuuluva yhteiskuntatakuu eli mahdollisuus 3 kuukaudessa työttömyyden alkamisesta työ-, koulutus- tai harjoittelupaikkaan.

Liikenneväylien korjausvelka

Valitettavasti liikenneväyliemme korjausvelka kasvaa edelleen. Välttämättömien hoito- ja korjaustöiden kustannukset ja liikennemäärät kasvavat mutta perustienpidon määrärahat eivät.

Tiestömme ei ole liikennemääriä vastaavassa kunnossa, ja se haittaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Erityisesti näin on Uudellamaalla. Uudenmaan ELYn alueeseen kuuluu nykyisin koko Uusimaa sekä Kanta- ja Päijät-Häme. Alueella asuu lähes 2 miljoonaa ihmistä, siis enemmän kuin joka kolmas suomalainen. Alueella sijaitsee lähes 40 prosenttia maamme työpaikoista ja alueella tehdään yli 40 prosenttia maamme joukkoliikenteen suoritteista. Perusväylänpidon rahoituksesta Uudenmaan ELYn alue saa kuitenkin vain 18 prosenttia.

Uudellamaalla olisi taloudellisesti kannattavaa investoida väylähankkeisiin. Valitettavasti liikennehankkeista ei viime aikoina ole päätetty kannattavuuslaskelmien perusteella. Asian on todennut myös Valtiontalouden tarkastusvirasto. Se antoi syyskuussa moitteita liikenneministeriölle siitä, ettei liikenneinvestoinneista päätettäessä arvioida riittävästi hankkeiden kannattavuutta. Tarkastusvirasto totesi, että kaikkien toteutukseen edenneiden väylähankkeiden osalta ei voitu selvästi osoittaa, millä perusteilla päätös oli tehty. Juuri tältä päätöksenteko Uudenmaan näkökulmasta katsoen näyttääkin.

Kehä IV

Uudenmaan kansanedustajien yhteinen aloite on määrärahan osoittaminen Kehä IV:n suunnitteluun Pääkaupunkiseudulla. Eli hankkeen toteutumisen ansiosta nykyisen Kulomäentien liikenneturvallisuus paranee liikennevalojen ja kahden ajoradan myötä sekä meluhaitat vähenevät ja uusi tieyhteys lentoaseman pohjoispuolella mahdollistaa alueen maankäytön kehittämisen, Kehä III:n liikennemäärien kasvu hidastuu sekä sen rinnakkaisteiden liikennekuormitus vähenee ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset paranevat ja myös kevyen liikenteen yhteydet paranevat koko Kehä IV:n varrella.

Tässä on kokonaiskustannusarvio 71 miljoonaa euroa, mutta suunnittelumäärärahaa menee 2,5 miljoonaa euroa ja sitä Uudenmaan kansanedustajat esittävät. Meillä oli myös hyvin monta muuta talousarvioaloitetta, joita en nyt käy läpi, mutta näissä aloitteissa olin ensimmäinen allekirjoittaja.

Työvoimapalvelut

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa selvityksessä on tarkasteltu te-toimistoissa tehtyjä työhönosoituksia avoinna olevien työpaikkojen ja työnhakijoiden näkökulmasta. Selvityksen mukaan te-toimistoissa tehtiin vuoden aikana noin 213 000 työhönosoitusta 104 000 eri henkilölle eli 15 prosentille kaikista työnhakijana olleista.

Ikäryhmään 20-49 vuotta kuuluneille henkilöille tehtyjen työhönosoitusten osuus oli suurempi kuin kyseisen ikäryhmän osuus kaikista työnhakijoista. Toisaalta alle 20-vuotiaille ja yli 50-vuotiaille tehtyjen osoitusten osuus oli pienempi kuin näiden ikäryhmien osuus työnhakijoista. Mihin toimenpiteisiin ministeriössä aiotaan ryhtyä, että kaikki ikäryhmät saisivat te-toimistoista palvelua eikä epäilystä ikäsyrjinnästä pääsisi syntymään?

Ministeri Sinnemäki sanoi tuossa aiemmin illalla, että TE-keskuksien määrärahoja ei leikata ja tuottavuusohjelmaa ei enää toteuteta ensi vuonna. Mutta sitten katsoin budjettia, niin siellä on kyllä sitten 603 henkilön vähennys, ja työ- ja tasa-arvovaliokunnassa kuulimme asiantuntijoita ja saimme hyvin seikkaperäisen selostuksen siitä, miten TE-keskuksia keskitetään ja pienempiä TE-keskuksia vähennetään. Kyllä siellä varmasti sitten sitä henkilökunnan vähentämistä tulee myös tapahtumaan.

Työllisyysmäärärahat

Suomen talouden elpymisestä huolimatta työttömyys pysyy tänä ja ensi vuonna edelleen suhteellisen korkeana. Erityisenä huolena ovat nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden sekä korkeakoulusta valmistuneiden työttömyyden kasvu. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut vuoden takaiseen verrattuna liki 40 prosenttia, ja nuorten työttömien määrä on edelleen noin 30 000. Tästä huolimatta hallitus esittää työvoimapolitiikan rahoitusta leikattavaksi 60 miljoonalla eurolla verrattuna vuoden 2010 lopulliseen tasoon. Määrärahojen taso on alimitoitettu, kun työttömyyden ennustetaan ensi vuonna pysyvän keskimäärin 8 prosentissa.

Hallitus suhtautuu hiukan välinpitämättömästi korkeaan työttömyysasteeseen. Työllisyysmäärärahojen leikkaus korkean työttömyyden aikana ei ole kovin viisasta. Työllisyysmäärärahojen liian niukka mitoitus merkitsee myös ongelmaa työhallinnossa. Jos määrärahat loppuvat kesken vuoden, tulee työllistämistoimenpiteisiin turhia katkoksia ja työvoimapolitiikasta tulee poukkoilevaa. Palveluiden tehostamista varten on työ- ja elinkeinotoimistoille varmistettava riittävät henkilöstöresurssit.

Me sosialidemokraatit emme hyväksy nuorten syrjäytymistä ja rakenteellista työttömyyttä, joka seuraa pitkäaikaistyöttömyyden myötä. Siksi työttömäksi jääneen nuoren tulee päästä mahdollisimman pian aktivointitoimiin. Nuorten työttömyyden pitkittyminen on pystyttävä estämään. Jokaiselle nuorelle on taattava heille kuuluva yhteiskuntatakuu eli mahdollisuus kolmessa kuukaudessa työttömyyden alkamisesta työ-, koulutus- tai harjoittelupaikkaan. Haluamme nuorisotyöttömyyteen nollatoleranssin.

Niin ikään pitkäaikaistyöttömyyden katkaisun on kuuluttava keskeisesti työvoimapolitiikan tavoitteisiin ensi vuonna. Vaarana on, että nyt pitkään työttömänä olleista monet ajautuvat kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Pitkäaikaistyöttömien työllistämisen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi heille tulee luoda pitkäkestoisia tuettuja työmahdollisuuksia ja lisätä koulutustoimenpiteitä. Työhallinnon on tarkistettava, ettei työllistämistoimistoissa ja työvoimakoulutuksessa syrjitä ikääntyneitä. Myös työttömyysturvan niin sanottujen lisäpäivien parissa oleville on tarjottava tehostetusti työllistämistä edistäviä palveluja, kuten sosiaalitupossa on sovittu.

Työvoimapoliittisen rahoituksen rakenteita pitää korjata. Nyt työttömyyden ehkäisemistoimissa ollaan aina jäljessä. Sen sijaan työttömyysmäärärahoja on automaattisesti lisättävä, kun työttömyys uhkaa kasvaa. Myös työvoimapoliittiseen koulutukseen ja kuntouttavaan työtoiminnan laatuun on panostettava nykyistä enemmän niin, että ne todella parantaisivat asiakkaan asemaa työmarkkinoilla. Yksi tärkeä asia on työttömien terveydenhoito, johon on kohdennettava lisää voimavaroja.

Terveydenhoidon asiakasmaksut

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotettiin toukokuussa 2008, ja silloin eduskunta edellytti, että hallitusohjelmassakin luvattu maksukattouudistus valmistellaan pikaisesti. Maksukattoja on kolme, ja niiden yhteenlaskettu summa on tänä vuonna 1 462,95 euroa. Se on suuri summa vähävaraisille ihmisille, kun muistamme, että yksin asuvan kansaneläke on 584 euroa kuussa ja 30-35-vuotiaiden naisten keskimääräinen työkyvyttömyyseläke on alle 700 euroa kuussa. Kysyisin, ministeri, koska maksukatto valmistuu ja helpottaa pienituloisten asemaa.

Päiväkotien ryhmäkoot

Päiväkotien ryhmäkoosta on puhuttu vuosia, mutta mitään todellisia parannuksia ei ole näköpiirissä. Hallitusohjelmassa on lupaus toteuttaa päivähoitolainsäädännön uudistus. Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, jotta päivähoidon ryhmäkokoja pienennetään ja uudet määräykset ryhmien koosta ja kasvatustehtävissä olevan henkilökunnan pätevyysvaatimuksista olisivat nykyistä sitovampia eli antaa varhaiskasvatuslain?

Elinsiirrot, kuntoutus ja terveyskeskukset

Olisin kysynyt elinsiirroista. Saadaanko kaikki siirrännäiset käytettyä ja onko riittävästi laittaa tähän rahoitusta?

Yli 65-vuotiaitten kuntoutuksesta. Koska yli 65-vuotiaat pääsevät mahdollisesti Kelan kuntoutukseen?

Sitten olisin kysynyt vielä tästä Toimiva terveyskeskus -ohjelmasta, missä vaiheessa se on. Perusterveydenhuolto on kumminkin se peruspilari. Se on kaikille kuntalaisille, ihmisille se tärkein paikka, ja sen täytyy toimia. Silloin me saamme kaikki parhaimmat tulokset terveydenhuollonkin osalta.