Merja Kuusisto

Vuoden 2008 budjetin palautekeskustelu

17.12.2007 | Eduskunta

Joulun alla eduskunta käsitteli vuoden 2008 talousarvioesitystä. Ohessa otteita Merja n keskustelussa käyttämistä puheenvuoroista.

Merja Kuusisto / sd: Arvoisa puhemies! Uusimaa on Suomen veturi. Hallituksen on pidettävä huolta siitä, että Uudenmaan vetovoimaisuus säilyy ja paranee nyt ja tulevaisuudessa. Tämä edellyttää lisää liikenneinvestointeja, teitä ja raideliikenteen parantamista, jotta alueelle on mahdollista saada uusia työpaikkoja ja työntekijöille asuntoja. Nyt liikenneverkon vajaus heikentää metropolialueen kehittymismahdollisuuksia. Uusimaa tukehtuu liikenneruuhkiin, joissa palaa polttoainetta ja aikaa niin yksityisillä kansalaisilla kuin yrityksillä.

Aluetta on järkevää rakentaa ja kehittää raideliikenteen läheisyyteen. Näin pystymme vaikuttamaan myös ilmastonmuutoksen haasteisiin. Tällä hetkellä joukkoliikenne ei ole riittävä. Se ei ole yhteyksiltään ja hinnaltaan riittävän palveleva ja kilpailukykyinen vaihtoehto. Monet perheet tarvitsevat kaksi autoa työ- ja asiointimatkoista selvitäkseen. Keski-Uudellamaalla Tuusulassa, Keravalla ja Järvenpäässä on mahdollisuus vastata metropolialueen asuntotarpeeseen ja rakentaa uusia asuntoja raideliikenteen ja toimivien liikenneväylien läheisyyteen.

Arvoisa puhemies! Ongelmana on se, että hallitus ei ole esittänyt määrärahoja Kerava-Riihimäki-kaupunkiradan lisäraiteen rakentamiseen ja uuteen poikittaiseen tieyhteyteen Kehä IV:ään. Kehä IV mahdollistaisi uusien työpaikkojen syntymisen lentokentän läheisyyteen. Tiedossa on, että Vuosaaren sataman myötä Kehä III:n ruuhkat lisääntyvät entisestään. Uusi poikittainen tieyhteys on niin yritystoiminnan ja asukkaiden kannalta välttämätön. Samassa yhteydessä saadaan parannettua myös Kulomäentien liikenneturvallisuutta muun muassa rakentamalla kevyen liikenteen väylät sekä parantamalla muillakin ratkaisuilla tien turvallisuutta.

Edellä mainituista hankkeista olen tehnyt talousarvioaloitteet, ja ne ovat Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien yhteisiä aloitteita, joista äänestämme myöhemmin. Tie- ja raideliikenteen kehittämiseen satsatut määrärahat ovat hyötysuhteiltaan kannattavia ja maksavat itse itsensä. Nyt on perusteltua satsata liikenneverkon ja joukkoliikenteen kehittämiseen. Uskon saavani tulevassa äänestyksessä kannatusta tärkeille tie- ja raideliikennehankkeille.

Ja sitten tavallaan toiseen aiheeseen ja toiseen puheeseen siirryn, kun tässä on aikaa.

Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksessä esitetyt määrärahat terveys- ja vanhuspalveluiden kehittämiseen ovat riittämättömät. Suomessa on liian vähän panostettu vanhusten avohoitoon ja kotihoitoon. Tutkimusten mukaan ikäihmiset luottavat julkisiin palveluihin ja haluavat saada palvelut julkiselta sektorilta, ja se on ymmärrettävää, koska he ovat osallistuneet julkisen terveydenhuollon kustannuksiin ja kansanterveystyön kehittämiseen.

Hallituksen vakausohjelmassa todetaan, että Suomi ikääntyy nopeasti, ja asiantuntijoiden mukaan laadukkaiden ja kattavien hyvinvointipalveluiden järjestäminen muuttuu jatkossa vaikeammaksi niin päiväkotien, koulujen kuin terveydenhuollon palvelujen osalta. Lisäksi vakausohjelmassa tuodaan esiin työvoiman saannin vaikeutuminen. Kuntasektorilta vaaditaan lisää uudistumista eli tuottavuutta. Nyt on ministeri Kataisen mielestä kultainen hetki toteuttaa nämä julkisen sektorin uudistukset, jotta työvoimaa riittää jatkossa myös yksityissektorille, jottei hyvinvoinnin moottori häviäisi.

Mielestäni me tarvitsemme molemmat moottorit toimintakykyisinä ja riittävillä voimavaroilla varustettuina, jotta hyvinvointivaltio ja tuottava yritystoiminta säilytetään myös nykyisen porvarihallituksen aikana. Hyvin hoidettuna julkinen terveydenhoito parantaa kansanterveyttä ja mahdollistaa työssäoloajan ja hyvän toimintakyvyn säilymisen nykyistä pitempään. Tätä lausetta on vaikea kuvata euromäärällä, mutta uskoakseni se kertoo kuitenkin sen, että julkisen sektorin palvelut ovat tärkeitä ja yhteiskunnan sykkivä sydän. Meistä monet haluavat taata myös jatkossa ihmisille julkisten palveluiden saatavuuden vauvasta vaariin.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on lupaus omaishoidon kehittämisestä, ja se on erittäin hyvä asia. Omaishoitajien tarve ja määrä kasvaa nopeasti väestön ikääntyessä. Viime vuonna omaishoidon tuella hoidettuja ihmisiä oli yli 20 000. Kuntien omaishoidon tuesta vastaavien viranhaltijoiden antamien tietojen perusteella arvioitiin, että ilman omaishoitajaa noin 11 600 ihmistä olisi hoidettu laitoshoidossa.

Arvoisa puhemies! Omaishoitajilla ei ole aina mahdollisuus pitää lakisääteisiä vapaapäiviä. Hallitusohjelmassa on maininta siitä, että huolehditaan omaishoitajien jaksamisesta ja parannetaan sijaisapua. Milloin omaishoitajat voivat odottaa lupausten toteutumista? Lisäksi monet omaishoitajat toivovat, että omaishoidon tuen maksatus siirtyisi kunnilta Kelalle. Jään odottamaan hallituksen toimia ja päätöksiä omaishoitajia koskevissa asioissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

Merja Kuusisto /sd: Arvoisa puhemies! Hoitotakuu laadittiin, että ihmiset saisivat palvelut kohtuuajassa. Tällä hetkellä hoitotakuu ei toteudu. Erikoissairaanhoidon jonot ovat kasvaneet. Noin 9 200 ihmistä on odottanut hoitoon pääsyä yli puolivuotta. Surkein tilanne palveluiden saannissa on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Hus:n alueella. Ihmisiä harmittaa tosi paljon, jos ei ole työkykyinen eikä saa tarvitsemaansa hoitoa tervehtyäkseen ja päästäkseen takaisin työelämään ja normaaliin arkeen. Sairaana on aina ikävä odottaa hoitoon pääsyä. Odottelu aiheuttaa turhaa surua, lisävaivoja, sairauslomia ja kuluja sekä toimeentulon heikkenemistä. Sairas ihminen tuntee myös voimattomuutta, kun asiat eivät suju. Tilanne on yksilölle kohtuuton. Tilanne tulee korjata.

Hoidon saanti vaihtelee paljon niin perusterveydenhoidon kuin erikoissairaanhoidon saatavuudessa. Eri puolilla maata terveyspalveluiden saatavuudessa on suuria vaihteluita. Myös sosioekonomisten väestöryhmien terveyserot ovat suuret. Hyvin koulutetut ovat terveempiä ja elävät pitempään kuin suorittavan työn tekijät. Köyhyys johtaa kehään, josta on vaikea päästä pois. Huono ravitsemus altistaa sairauksille. Sairauksien hoitoon tarvittavien palveluiden ja lääkkeiden ostoon ei ole rahaa. Oecd:n tekemän kansainvälisen tutkimuksen mukaan potilaan tulotaso vaikuttaa Suomessa lääkärissä käyntiin enemmän kuin useimmissa muissa läntisissä maissa.

Mielenterveysseura on toiminut 110 vuotta Suomessa. Se on todennut, että nykyisin ihmiset joutuvat ottamaan yhä suuremman vastuun omasta hyvinvoinnistaan, hoidostaan ja mielenterveydestään. On selvästi osoitettavissa, että mielenterveyden ongelmat vaikuttavat muiden sairauksien syntyyn ja ennusteeseen, esimerkiksi sepelvaltimotautiin. Hallituksen tulee tulevina vuosina panostaa mielenterveyden palvelujen lisäämiseen. Sen myötä ihmisten terveys paranee. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt ovat sairausryhmä, joka aiheuttaa eniten kustannuksia yhteiskunnalle sekä sairaudenhoitona että työkyvyttömyytenä. Mielenterveydenhoitoon kannattaa satsata.

Potilasmaksujen korotus vaikuttaa kaikkein kovimmin juuri vähävaraisten ihmisten mahdollisuuteen saada terveyspalveluita. Terveyserojen vähentäminen on myös EU-politiikan keskeinen teema. Terveyserojen kannalta perusterveydenhuollon toimintakykyä rapauttavat ongelmat huolestuttavat. Työikäiset ovat työterveyshuollon piirissä ja korkeakouluopiskelijat pääsevät tarvittaessa opiskelijaterveydenhoitoon, mutta ne, jotka eniten tarvitsevat palveluita, ovat pääasiassa perusterveydenhoidon varassa.

Seniori-ikäisten määrä lisääntyy tulevina vuosina. Monet heistä haluavat asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Jossain vaiheessa voi toiveena olla siirtyminen omasta kodista palvelutaloon. Tällä hetkellä palveluasuntoja ei ole riittävästi. Nyt on aika vastata seniorien palveluasuntojen tarpeeseen.

Avohoito on aina parempi vaihtoehto kuin laitoshoito. On viisasta panostaa perusterveydenhoitoon. Satsaus kannattaa, sillä sen myötä on mahdollista kaventaa väestön terveyseroja. Näin meistä tulee terveempi ja hyvinvoiva kansa, jonka jäsenet viihtyvät kauemmin työelämässä ja elävät virkeinä ja omatoimisina myös ikäihmisinä.

Arvoisa puhemies! Veteraanien palveluiden osalta hallituksen esitykset ovat pääosin hyviä. Sosialidemokraatit esittävät kuitenkin määrärahalisäystä, jonka avulla sotilasvammalainmukaista avopalvelua laajennettaisiin myös 10-15 prosentin sotainvalideihin. Tämä on perusteltua, jotta he halutessaan voisivat asua mahdollisimman pitkään kotona.

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto on tärkeä osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä. Opetushallituksen ja Stakesin selvityksen mukana vain noin 7 prosenttia kouluista ilmoitti, että oppilaiden laaja terveystarkastus oli tehty kouluterveydenhuollon laatusuositusten mukaisesti. Psykologitoimintaa ei ollut lainkaan noin 15 prosentissa kouluista, ja siellä, missä psykologipalveluita oli saatavilla, sitä oli keskimäärin 0,4 tuntia viikossa sataa oppilasta kohden.

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon on panostettava nyt, sillä sen avulla voidaan edistää pysyvästi terveyttä ja parantaa opiskelijoiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Erityisesti toisen asteen, lukioiden ja ammattikoulujen sekä ammattikorkeakoulujen opiskelijaterveydenhuoltoa on kehitettävä. Sosialidemokraatit ehdottavat siksi 15 miljoonan euron lisäystä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon momentille.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala

Merja Kuusisto / sd: Arvoisa puhemies! Uudellamaalla asuu 28 prosenttia Suomen asukkaista, maan autokannasta täällä on 25 prosenttia ja liikennesuoritteesta 21 prosenttia tehdään Uudenmaan tiepiirin alueella. Vuoteen 2025 mennessä Pääkaupunkiseutu kasvaa lähes Oulun verran, kehyskunnat lähes Lappeenrannan verran. Suhteellisesti suurinta väestönkasvu on kehyskunnissa. Näiden lukujen nojalla on selvää, että liikennemäärärahoista iso osa tarvitaan täällä, muuten asumisen ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset tukehtuvat ruuhkiin.

Kehä neljän rakentaminen on tärkeä asia alueen kehittymisen kannalta. Poikittaisyhteys Hämeenlinnanväylän ja Vanhan Lahdentien välillä on toteutettava parantamalla jo olemassa olevaa Kulomäentietä, joka yhdistää Tuusulanväylän ja Vanhan Lahdentien ja rakentamalla uusi tieyhteys välille Hämeenlinnanväylä-Tuusulanväylä. Hankkeen toteuttamisen ansiosta nykyisen Kulonmäentien liikenneturvallisuus paranee. Uusi tieyhteys lentoaseman pohjoispuolella mahdollistaa alueen maankäytön kehittämisen, Kehä kolmen liikennemäärien kasvu hidastuu sekä rinnakkaisteiden liikennekuormitus vähenee ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset paranevat. Kevyen liikenteen yhteydet paranevat koko Kehä neljän varrella.

Maankäytön kehittymisen myötä tieyhteyden suunnittelu olisi saatava pikaisesti käyntiin. Hankkeen alustava suunnittelu rahoitetaan perustienpidon määrärahalla, joten perustienpidon määrärahaan saatava lisäys edistäisi hankkeen suunnittelua. Tiesuunnitelman tekemisen kustannusarvio on 2,1 miljoonaa euroa, jota summaa olemme yhdessä Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien kanssa esittäneet ensi vuoden talousarvioon.

Arvoisa puhemies! Voimakkaan väestönkasvun seurauksena erilaisia liikenneturvallisuutta parantavia ja liikenteen sujuvuutta lisääviä tarpeita alueellamme on paljon. Tuusulassa olemme pyrkineet vastaamaan metropolialueen asuntokysyntään ja asukasluvun kasvu on ollut vuosittain noin 2 prosenttia. Väestönkasvun myötä liikennemäärät ovat kasvaneet ja työmatkaliikenteeseen kuluu kohtuuttomasti aikaa ja rahaa.

Vuonna 2000 Tuusulassa oli asuntomessut ja silloin parannettiin Kantatietä 45, rakentamalla yksikaistainen liikenneympyrä Koskenmäentie ja Nahkelantien risteykseen. Tämän hankkeen yhteydessä Tuusulan kunnalle annettiin lupaus siitä, että liikenneympyrä rakennetaan muutaman vuoden kuluttua kaksikaistaiseksi. Tähän mennessä Uudenmaan tiepiirissä ei ole ollut määrärahojen hankkeen toteuttamiseksi, vaikka liikennemäärät ovat kasvaneet rajusti vuodesta 2000. Tästä syystä olen esittänyt vuoden 2008 talousarvioon lisäyksenä 3 miljonaa euroa Kantatien liikenneympyrän parantamiseen Koskenmäentien ja Nahkelantien risteysalueella Tuusulassa.

Arvoisa puhemies! Julkisen liikenteen kehittämishankkeista tärkeimpiin kuuluu pääradan lisäraiteen rakentaminen Keravalta Riihimäen suuntaan. Asuntorakentamista on järkevä sijoittaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle ja pääradan läheisyydessä maankäyttöä on mahdollista tehostaa. Päärata kärsii kuitenkin kapasiteettiongelmista ja päivittäisiä työ- ja asiointimatkoja palvelevaa lähiliikennettä on vaikea sovittaa nopeiden junien väliin. Vuonna 2008 valmistuvan Vuosaaren sataman tavarajunaliikenne vaikeuttaa tilannetta edelleen. Ratkaisuna nopeiden kaukojunien, hitaampien paikallisjunien ja tavarajunien nopeuseroista aiheutuvien ongelmien poistamiseksi voidaan rakentaa kustannuksiltaan kohtuullisia ohitus- ja lisäraiteita. Junamääriä voitaisiin näin lisätä, kaukojunat pääsisivät käyttämään parasta nopeuttaan ja paikallisliikenne kulkisi turvallisesti.

Ensimmäisenä vaiheena tulisi rakentaa lisäraiteet radan molemmille puolille Keravan ja Järvenpään välille. Tämän ensimmäisen vaiheen rakennustöiden kustannusarvio on noin 50 miljoonaa euroa. Edellä olevan perusteella Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta on hyväksynyt yhteiseksi aloitteeksi esittää 50 miljoonaa euroa Keravan ja Järvenpään välisten lisäraiteiden rakentamiseen.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit ovat jo aikaisemmin linjanneet Kehäradan yhteiskuntatalouden kannalta merkittäväksi hankkeeksi, joka on toteutettava ripeässä aikataulussa.

Joukkoliikenteen tukemista ja kehittämistä varten sosialidemokraatit ovat tehneet esityksen, jonka avulla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä erityisesti suurissa kaupungeissa. Myös haja-asutusalueen joukkoliikennepalvelut vaativat kehittämistä ja tukea. Linja-autoliiton mukaan dieselveron noususta aiheutuu 10 miljoonan euron kustannukset. Kohoavat kustannukset on siirrettävä lippujen hintoihin, mikä taas väistämättä vaikuttaa matkustajamääriin ja joukkoliikenteen kilpailukyky suhteessa henkilöautoilla tehtäviin matkoihin heikkenee. Jos haluamme todella tehdä ratkaisuja ruuhkien vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, meidän on kehitettävä joukkoliikennettä (Puhemies: 6 minuuttia!) yhteyksiltään palvelevaksi ja hinnoiltaan kilpailukykyiseksi.