Merja Kuusisto

Talousarvioaloitteiden lähetekeskustelu 2007

24.10.2007 | Eduskunta

Kansanedustajien tekemien talousarvioaloitteiden lähetekeskustelu käytiin 24.10.2007. Kaikki talousarvioaloitteet löytyvät eduskunnan sivuilta.

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat!

Olen tehnyt kuusi talousarvioaloitetta ja haluaisin nyt nostaa esille seuraavat asiat.

Uudenmaan alueen kasvu- ja metropolialueen kehitys vaatii panostusta liikennehankkeisiin. Yksi merkittävistä hankkeista on Kehä IV, poikittaisyhteys Hämeenlinnanväylän ja Lahdenväylän välillä Helsinki-Vantaan lentokentän pohjoispuolella. Uusi tieyhteys mahdollistaa alueen maankäytön kehittämisen. Kehä III:n liikennemäärien kasvu hidastuu sekä rinnakkaisteiden liikennekuormitus vähenee. Myös joukkoliikenteen toimintaedellytykset paranevat. Kehä IV toteutettaisiin uutena tieyhteytenä välillä Hämeenlinnan väylä-Tuusulanväylä ja tien parantamisena Kulomäentien osalta. Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan yhteisenä aloitteena esitämme vuoden 2008 talousarvioon 2,1 miljoonaa euroa Kehä IV:n suunnittelua varten (TAA 309/2007).

Haluaisin tuoda esille myös muutaman pienemmän liikennehankkeen, joilla on kuitenkin iso alueellinen merkitys.

Tuusulan asukasluvun kasvu on ollut vuosittain noin 2 prosenttia. Tuusulassa olemme pyrkineet vastaamaan metropolialueen asuntokysyntään. Väestönkasvun myötä henkilöautojen määrä on kasvanut ja työmatkaliikenteeseen kuluu kohtuuttomasti aikaa. Tuusulassa on oikeasti liikenneruuhkia, ja se on selvä este alueen vetovoimaisuudelle ja työpaikkojen kehittymiselle. Vuonna 2000 Tuusulassa oli asuntomessut, ja silloin parannettiin Kantatietä 45 rakentamalla yksikaistainen liikenneympyrä Koskenmäentien ja Nahkelantien risteykseen. Tämän hankkeen yhteydessä Tuusulan kunnalle annettiin lupaus siitä, että liikenneympyrä rakennetaan muutaman vuoden kuluttua kaksikaistaiseksi. Tähän mennessä Uudenmaan tiepiirillä ei ole ollut määrärahoja hankkeen toteuttamiseksi. Edellä olevan perustella ehdotamme, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2008 talousarvioon momentille 31.24.21 lisäyksenä 3 miljoonaa euroa Kantatien 45 liikenneympyrän parantamiseen Koskenmäentien ja Nahkelantien risteysalueella Tuusulassa (TAA 308/2007).

Kuuma-alueella on runsaasti tärkeitä kevyen liikenteen parantamistarpeita. Kevyen liikenteen yhteyksiä puuttuu, tai ne ovat heikkotasoisia, ja liikenneturvallisuudessa on puutteita. Näillä hankkeilla pyritään kevyen liikenteen pääverkon täydentämiseen taajamissa ja asunto-alueiden ja taajamien välillä. Siksi olen esittänyt 800 000 euron lisäystä talousarvioon momentille 31.24.21 Yhdystien 11671 ja Linjamäentien välisen jalankulku- ja pyöräilytien taajamaliikennehankkeeseen (TAA 310/2007).

Arvoisa puhemies! Päärata: Pääradan kapasiteetti ei ole riittävä, ja siten lähiliikenteen toimivuus vaikeutuu. Siksi kannatan lämpimästi Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien yhdessä tekemää aloitetta TAA 134/2007 pääradan lisäraiteista. Ensimmäisessä vaiheessa tulisi rakentaa lisäraiteet radan molemmille puolille Keravan ja Järvenpään välille. Kolmas raide rakennettaisiin radan itäpuolelle Kytömaalta Kyrölään ja neljäs raide radan länsipuolelle Keravalta Purolaan. Lisäraiteet jatkaisivat eriraiteista Helsinki-Kerava-kaupunkirataa Järvenpään Purolaan. Tämän ensimmäisen vaiheen rakennustöiden kustannusarvio on noin 50 miljoonaa euroa (TAA 134/2007).

Ympäristöstä on paljon puhuttu tänä iltana. Mutta ympäristöyhteistyö? Vuoden 2008 budjetista on kokonaan poistettu momentti 67. Tämän momentin varoilla on aikaisempina vuosina tuettu ympäristöyhteistyötä Suomen lähialueiden maissa. Vuonna 2006 ympäristöyhteistyön edistämiseen panostettiin 1,6 miljoonaa euroa ja vielä vuonna 2007 kyseiselle momentille sijoitettiin 8 000 euroa. Suomen on toimittava aktiivisesti Itämeren maiden kaikessa yhteistyössä, jotta näkyviä tuloksia voidaan saada aikaiseksi. Tätä työtä ei voida tehdä ilman riittäviä resursseja. Kaiken lisäksi lähialueyhteistyö on tehokas tapa parantaa Itämeren tilaa ja suhteellisen pienellä omalla panostuksella voidaan saada aikaan merkittäviä kansainvälisiä rahoitusjärjestelyjä. Momentin poistaminen on selkeästi ristiriidassa valtioneuvoston julki lausuman tavoitteen kanssa parantaa Itämeren tilaa. Siksi olemme esittäneet, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2008 talousarvion momentille 35.10.67 lisäyksenä 1,6 miljoonaa euroa ympäristöyhteistyön edistämiseen Suomen lähialueen maissa. (TAA 312/2007.)

Ympäristönhoitoon liittyy myös aloitteeni määrärahan osoittamisesta Kellokosken ruukin pilaantuneiden maiden kunnostukseen. Kellokosken ruukki toimi Tuusulan Kellokoskella vuodesta 1795 aina 1980-luvun alkuun. Vuosia jatkuneen metalliteollisuuden vuoksi alueella on muun muassa vanha kaatopaikka-alue, ja maaperässä ja alueen halki kulkevan Keravanjoen jokisedimentissä on monenlaisia myrkyllisiä ainesosia. Alueen puhdistaminen on välttämätöntä, ennen kuin Kellokosken ruukin kulttuurihistoriallisesti arvokasta miljöötä päästään kunnostamaan ja alueen säilymisen ja käytön turvaavaa täydennysrakentamista toteuttamaan. Tuusulan kunta ja maanomistajat ovat tehneet aktiivista työtä ongelman ratkaisemiseksi. Alueen kunnostaminen tulisi konsulttiselvityksen mukaan maksamaan arviolta 5 miljoonaa euroa, mutta hankkeen toteutuminen vaatisi valtion osallistumista kokonaiskustannuksiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2008 talousarvioon momentille 35.10.77 lisäyksenä 2,5 miljoonaa euroa Kellokosken ruukin pilaantuneiden maiden puhdistamiseen. (TAA 313/2007).

Lopuksi haluaisin nostaa esille määrärahan osoittamisen työllistämiskoulutus- ja erityistoimiin. Kehyspäätöksessään hallitus on päättänyt suunnata työllisyysmäärärahoja uudelleen. Hallitus vähentää voimavaroja työvoimapoliittisista toimenpiteistä, valmentavasta koulutuksesta ja valtion ja kuntasektorin tukityöllistämisestä. Työllisyysmäärärahojen suuntaaminen yrityksissä tapahtuvaan tukityöllistämiseen on haasteellinen linjaus. Jos kuntien ja valtion palkkatuettua työtä vähennetään, on vaarana ajautua tilanteeseen, jossa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat työttömät eivät pääse aktiivitoimien piiriin. Kun nyt sekä valmentava koulutus, että julkisen sektorin tukityöllistäminen vähenevät, mahdollisuudet ylläpitää työttömien työkykyä tukityöllistämisen avulla heikentyvät. Valmentavan koulutuksen asiakkaista taas suuri on maahanmuuttajia, suurissa kaupungeissa lähes puolet. Ilman kielikoulutusta ja yhteiskuntaan integrointia heidän työllistymisensä on lähestulkoon mahdotonta. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2008 talousarvioon momentille 32.80.51 lisäyksenä 10 miljoonaa euroa työllisyyden parantamiseen ja ennen kaikkea vaikeimmin työllistyvien aseman parantamiseen työelämässä (TAA 311/2007.)

Toinen puheenvuoro tuki useiden sosialidemokraattien yhteistä aloitetta vammaisten henkilökohtaisista avustajista.

Arvoisa puhemies! Tästä on noin kaksi viikkoa, kun minulla oli ilo tavata täällä eduskunnassa Invalidiliiton nuoria. He olivat tulleet lobbaamaan, vaikuttamaan päätöksentekoon tänne eduskuntaan. Mielenkiintoista keskustelua kävimme. Monta erilaista asiaa tuli esiin. Mutta kaikista tärkein huoli heillä oli se, että he pystyisivät elämään tasa-arvoista elämää. Tämä ei täysin toteudu sen takia, kun heillä ei ole henkilökohtaista avustajaa. Senpä tähden tuen Anneli Kiljusen esitystä, talousarvioaloitetta, jossa ehdotetaan 70 miljoonaa valtionapuihin lisää.

Minä halua lukea nyt, kun nämä nuoret onnistuivat hyvin lobbaamaan minut, ja minulla on nyt mahdollisuus sitten viedä heidän asiaansa eteenpäin. Minulla on tämmöinen ”Vammaisten oikeuksia turvaavaa lainsäädäntöä kehitettävä”.

Vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi on välttämätöntä, että vammaislainsäädäntö uudistetaan tulevalla hallituskaudella. Kipeimmin tarvitaan niiden palvelujen ja tukitoimien kehittämistä, jotka turvaavat vammaisten henkilöiden tasavertaisen arjen sujumisen ja osallisuuden. Henkilökohtaisen avun järjestämisen muodot ja kestävä rahoituspohja on saatava perustuslain välttämätöntä huolenpitoa koskevan säädöksen edellyttämälle tasolle. Tämä tarkoittaa henkilökohtaisen avun järjestämiseen säätämistä subjektiiviseksi oikeudeksi niille vaikeavammaisille henkilöille, joille toisen henkilön apu on välttämätön edellytys tavanomaisista elämäntoiminnoista suoriutumiselle. Henkilökohtainen avustaja -järjestelmän kehittäminen ei voi enää odottaa.”

Minä toivon, että me edustajat otamme tämän nyt sydämen asiaksi ja olemme samaa mieltä siitä. Tämä asia ei voi enää odottaa.